Kuva ja teksti:

https://vaalit.liikenyt.fi/eduskuntavaalit/ehdokaslistaus/?vaalipiiri=Helsinki&candidate=Pekka_Väisänen

Pekka Väisänen

Yhteiskuntatieteiden tohtori, Politiikan tutkija, vapaa toimittaja

Olen 53-vuotias valtiotieteilijä ja yhteiskuntatieteiden tohtori Helsingistä. Politiikassa olen mukana ensimmäistä kertaa. Aikaisemmin olen tehnyt töitä mm. urheilukaupan myyjänä ja tuntiopettajana

Minulle tärkeimmät arvot ovat sananvapaus, työn tematiikka, sekä jokaisen henkilökohtainen vastuu elämästään ja valinnoistaan. Haluan nostaa esiin 1,3 miljoonan yksinelävän kansalaisen ongelmia ja epäkohtia. Yksinelävien asema on vihdoinkin tunnustettava. Yhteiskuntaa ei voida kehittää loputtomiin vain perheiden intressit edellä.

Vaaliteemat – Pekka Väisänen (pekkavaisanen.fi)


Yksinelävien asema on tunnustettava

Suomessa ei edelleenkään haluta ymmärtää sitä, kuinka yksinasuminen koskettaa lähes jokaista meistä. Joillekin se voi olla henkilökohtainen valinta tai sattuma, toisille elämän tragedia. Yksinelämisen taustalla vaikuttavat merkittävästi myös laajemmat yhteiskunnalliset kehityskulut ja syvävirtaukset.

Tutkijana olen perehtynyt niin sanottuun riskiyhteiskuntaan ilmiönä, joka koskettaa oikeastaan kaikkia länsimaisia demokratioita. Riskiyhteiskunnassa perinteisten instituutioiden, kuten ammatin, perheen, puolueen, kirkon jne. arvo on rapautunut tai niiden muoto on ratkaisevalla tavalla erilainen kuin aikaisemmin. Ilmiö alkoi jo 1980-luvun puolessa välissä, ja sen avulla voidaan selittää useita yhteiskunnallisia ongelmia. Valitettavasti en tosin ole koskaan kuullut yhdenkään suomalaisen poliitikon käyttävän riskiyhteiskunnan termiä tai tunnistaneen sitä ilmiötä.

Euroopan kaikissa suurkaupungeissa asuu miljoonia kansalaisia yhden hengen talouksissa. Suomessa talouksista 48 % (STUK) on yhden henkilön muodostamia talouksia. Yksin asuminen on Helsingin hintatasolla erittäin kallista ja ahdasta, ja usein rakentamisen laatu on huonoa korkeaan vuokratasoon nähden. Keskimääräiset asuntojen vuokrat Helsingissä (2022) olivat: yksiöissä 27 €/m2, kaksioissa 20,6 €/m2 ja kolmioissa 18,9 €/m2 kuukaudessa. Yksiöiden keskimääräinen neliövuokra on siis selkeästi suurempi kuin sitä isompien asuntojen.

Haluaisin eritoten keskittyä yksineläjien arjen parantamiseen ja pitää seuraavia aiheita prioriteettilistallani:

  • Yksinelävien kotitalousvähennys
  • Yksinelävien perintövero
  • Yksinelävien työsuhdeasunnon verotusoikeus


Kysymys kuuluu: mitä yksin asuvan kaupunkilaisen eteen voitaisiin tehdä poliittisin päätöksin?

  1. Tällä hetkellä kotitalousvähennyksen maksimi on 2250 euroa henkilöltä. Omavastuu on 100 € vuodessa henkilöltä. Nykyisen politiikan mukaan saat vähentää 40 % työn osuudesta, jos olet ostanut työn yritykseltä ja se liittyy esimerkiksi kodin kunnossapitoon ja remontteihin. Kotitalousvähennystä olisi syytä nostaa 5 000 €/vuosi, ja se on muutettava asuntokohtaiseksi. Omavastuu on poistettava yksineläviltä kokonaan. Esimerkiksi hoivapalveluiden tarpeen lisääntymisen myötä on selvää, että nykyisen kotitalousvähennyksen maksimisumma ei tule riittämään.
  2. Työ ja työn tekeminen muuttaa muotoaan koko ajan. Suomalaisia kannustetaan ja maanitellaan myös muuttamaan työn perässä paikkakunnalta toiselle. Miksi kuitenkin yksinelävä työn perässä muuttava henkilö ei saa vähentää kakkosasuntoa verotuksessaan, kun taas perheellinen henkilö voi? Ei mielestäni voida olettaa, että yksin elävä laittaisi asuntonsa esimerkiksi vuokralle lyhyen määräaikaisen työsuhteen ajaksi. Verovähennysoikeutta pitäisi kohtuullistaa yksineläville henkilöille, jotta työtä voisi aidosti ottaa vastaan oman asuinkuntansa ulkopuolelta. Kenen etua tämä nykyinen lainsäädäntö palvelee?
  3. Perintövero voi suistaa perinnön saajan verohelvettiin. Yksinelävälle pienituloiselle kansalaiselle perintöverosta voi tulla pienimmilläänkin ylitsepääsemätön rasti. Helpointa olisi poistaa koko perintövero Ruotsin malliin. Joka tapauksessa perintövero tulisi poistaa kaikilta alle 30 000 € vuodessa ansaitsevilta yksineläviltä.
  4. Asumistuen leikkaukset tulevat koskemaan kaikista kipeimmin pienituloisia yksineläviä kaupunkilaisia, opiskelijoita ja eläkeläisiä. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tukien leikkaaminen kurjistaa entisestään esimerkiksi pienituloisten eläkeläisten elämää. Jos leikataan, ei leikata yksineläviltä!