Blogi 2

Oikeudenmukaisuus -milloin se toteutuu?

Pöllytettäisiinkö tällä kerralla myyttiä lapsiperheköyhyydestä? 

Ensi vuonna on eduskuntavaalit, eikä tarvitse olla kummoinenkaan oraakkeli arvatakseen, että muutamakin ehdokas yrittää sillä teemalla ääniä heruttaa. Tiedotusvälineissä tullaan taas julkaisemaan aiheesta juttuja, jotka ovat aina yhtä asenteellisia, populistisia ja yksipuolisia. Toimittajat löytävät tilastoista aina lukuja, jotka kiinnittävät huomion siihen, miten kurjasti lapsiperheillä menee. Ne luvut menevät kai jotenkin niin, että kahden huoltajan perheistä kahdeksan prosenttia on pienituloisia. Koko väestöstä pienituloisten osuus on kaksitoista prosenttia. Eli kahden huoltajan lapsiperheistä pienituloisten osuus on pienempi kuin koko väestöstä. Jos tarkastellaan vähän lähemmin, keitä pienituloiset perheet ovat, sieltä löytyvät esim. opiskelijaperheet. Siinä elämänvaiheessa aika monet ovat pienituloisia. En ymmärrä, miksi veronmaksajien pitäisi taata perheellisille opiskelijoille parempi elintaso kuin perheettömille. Sieltä löytyvät perheet, joiden jompikumpi tai molemmat vanhemmat ovat työttömiä. Niinhän siinä saattaa käydä, kun joutuu työttömäksi. Yksinasuvan tai yksinhuoltajan toimeentuloa työttömyys rassaa tietysti vielä enemmän kuin kahden huoltajan perheitä. Opiskelu ja työttömyys ovat – toivottavasti – ohimeneviä elämänvaiheita. Yksinhuoltajien ja yksinasuvien kohdalla pienituloisuus on usein jatkuva tila. 

Oma lukunsa ovat sitten ikäihmiset, joista muuten monet ovat yksinasuvia. Eläkeläisköyhyydestä onneksi aina silloin tällöin keskustellaan julkisesti. Lapsiperheiden puolesta puhuvia löytyy aina, koska hehän kasvattavat uusia veronmaksajia. Sitä ei yleensä muisteta, että ikäihmiset ovat oman elämäntyönsä tehneet, rakentaneet tätä maata omalla tavallaan, hoitaneet oman osuutensa, monet ovat tehneet lapsiakin. Eikö heillä nykyisessä elämänvaiheessaan ole oikeus säälliseen toimeentuloon ja siihen hoivaan, mitä nyt tarvitsevat? Se elämänvaihe ei ole tilapäinen, se päättyy vasta kuolemaan. 

Kun keskustelu köyhistä lapsiperheistä taas alkaa (se alkaa kyllä), olisi hyvä, jos vaikka meidän yhdistyksemme tekisi näkyväksi, mitä noiden lukujen ja tilastotietojen takana piilee. Toimittajilla ei ole sellaista viitseliäisyyttä, analyyttisyyttä tai siviilirohkeutta, että osaisivat, viitsisivät tai uskaltaisivat tehdä juttuja siitä, kuka on oikeasti pienituloinen ja mistä se johtuu. Sitten voitaisiin ehkä alkaa miettiä, mitä poliittisia keinoja ja tukimuotoja voitaisiin käyttää, että tuet kohdentuisivat oikeudenmukaisesti. 

Nimimerkki Ikisinkku