TUTKITTUA TIETOA
18.12.2022: Päivitämme tänne uusia tutkimuksia ja tilastoja.
Olemme koonneet tälle sivulle yksinasumista koskevia tutkimuksia, artikkeleita ja medialähteitä. Vanhempia tilastoja ja aineistoja löytyy Arkisto-välilehdeltä.
Olettehan yhteydessä yhdistykseen, mikäli tarvitsette tietoa omaan käyttöönne tai haluatte tiedottaa yksinasumisesta tai Yksinasuvat ry:stä omia sidosryhmiänne. Tuotamme tietoa tarpeisiinne mahdollisuuksien mukaan.
Yhteyden saatte sähköpostitse: info(at)yksinasuvat.fi tai puhelimitse: 045 805 2324
****************************************
Sivua päivitetty 18.12.2022
STTK 16.12.2022:
Yksinasuminen vaikuttaa toimeentuloon
Yksinasuvien talouden ja hyvinvoinnin kohentaminen edellyttää kaikkien laajojen politiikkatoimien osalta tuekseen heidät huomioivaa vaikutusten kokonaistarkastelua.
- Asuntokunnista lähes puolet (46 %) on yksinasuvia.
- Puolet yksinasuvista asuu vuokralla, koko väestöstä neljäsosa.
- Hyvinvointiyhteiskuntaa kehitetään edelleen perheen ja parisuhteen näkökulmasta.
- Yksinasuvien tulotaso on muuta väestöä matalampi, ja he ovat yliedustettuna toimeentulotuen saajissa.
- Yksinasuvat ovat erityisen haavoittuvia esimerkiksi vakavan sairastumisen tai työttömyyden tilanteissa.
- Tuloerojen hillitseminen sekä verotuksen ja tulonsiirtojen tasapuolisuus ovat keskeisessä roolissa, kun halutaan parantaa yksinasuvien toimeentuloa.
Suomi asuu yksin - STTK:n esitykset yksinasuvien arjen tukemiseksi - STTK
Linkistä löytyy:
- STTK:n linjat yksinasuvien tukemiseen: sosiaaliturvaan ja palveluihin, asuntopolitiikkaan ja verotukseen
- Yksinasumisen muutokset ja tulotaso tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen (THL) selvitys yksinasumisen muutoksista ja yksinasujien tulotasosta Taloutta ja työelämää -sarjan julkaisuna
Aiempaa tutkimusta yksinasumisesta:
Sinkkuelämisen trendi näkyy eriarvoisuudessa - parisuhteessa elämisellä on luultua suurempi yhteys tuloeroihin
Pariutuminen on merkittävämpi tekijä kotitalouksien välisessä tulojen eriarvoisuudessa kuin se, kenen kanssa pariudutaan, kertoo tuore tutkimus. Turun yliopiston INVEST-lippulaivahankkeessa valmistuneen tutkimuksen perusteella sinkkuuden yleistyminen on saattanut jäädä liian pienelle huomiolle eriarvoisuuskeskustelussa.
Aiemmassa keskustelussa on korostunut parisuhdevalikoitumisen, eli kumppanin valikoimisen merkitys. Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erola ja akatemiatutkija Elina Kilpi-Jakonen kävivät läpi viime vuosien tutkimusta, jonka perusteella näyttö sille on kuitenkin heikkoa.
Uusissa havainnoissa erottuvat kuitenkin sinkkuuden yleistyminen ja sinkkuuden kaaren pidentyminen.
- Tulojen eriarvoisuuden kannalta ei niinkään ole merkitystä sillä, kenen kanssa pariudutaan. Halusimme selvittää, miksi näin on. Tärkeämpää näyttäisi olevan, mennäänkö parisuhteeseen ylipäätään ja pysytäänkö siinä. Jaetun jääkaapin edut ovat tulojen näkökulmasta selvät, mutta se, kenen kanssa se jaetaan, ei juurikaan merkitse tältä kantilta, Erola sanoo.
Miesten kohdalla vahvimmin eriarvoisuuteen liittyviä tekijöitä ovat oma työllisyys sekä koulutus. Naisilla sinkkuus kuitenkin korostuu enemmän ja miehilläkin se on merkittävä selittävä tekijä.
- Olemme ehkä aiemmin hypänneet sekä tutkimuksessa että yhteiskunnallisessa keskustelussa suoraan siihen, että valmiiksi varakkaiden ihmisten pariutumisen on pakko vaikuttaa merkittävästi eriarvoisuuteen. Samalla on jäänyt huomaamatta suurempi muutos väestössä, eli sinkkuus ilmiönä ja sen mahdolliset vaikutukset eriarvoisuuteen, Erola jatkaa.
Naisten keskuudessa parisuhteen sekä työllisyyden yhteys tuloeroihin vahvistui 1990-luvun mittaan käsi kädessä. Vuosituhannen vaihteen jälkeen työllisyyden merkitys kuitenkin tasaantui, kun taas parisuhteen merkitys jatkoi kasvuaan. Koulutuksen merkitys puolestaan kasvoi hitaasti vuoteen 2005, minkä jälkeen parisuhteen, työllisyyden ja koulutuksen merkitykset ovat olleet lähekkäin.
Miesten keskuudessa muutokset eriarvoisuudessa ovat selkeässä kytköksessä muutoksiin työllisyydessä. Naisilla sen sijaan parisuhteessa eläminen oli vahvin tulojen eriarvoisuuden muutokseen liittyvä tekijä, joskin työllisyyden merkitys oli suurin piirtein samalla tasolla.
Lue lisää tutkimuksesta Turun yliopiston tiedotteesta ja tutkimusjulkaisusta
Yhteishyvä antaa puheenvuoron yksinasuville suomalaisille – tutustu uusimpaan lehteen
Yksinasuvat eivät ole kokoelma yksilöitä, jotka voitaisiin niputtaa yhteen. Yksinasuvat ovat kaikenikäisiä ja edustavat eri siviilisäätyjä, he asuvat kaupungeissa ja maalla. He voivat pääosin yhtä hyvin kuin muukin väestö, mutta heidän asemassaan on myös epäkohtia. Uusimmassa Yhteishyvässä ääneen pääsevät yksinasuvat.
Liikkumisrajoitukset koskevat ankarimmin yksinasuvia
Yle uutisoi 30.3.2021 yksinasuvien tilanteesta koskien liikkumisrajoituksia. "Minulla ei ole autoa, mökkiä, kumppania tai lemmikkiä, niin mihinkään ei pääse" tiivistää Ylen haastattelema Mariam Umor, 28.
https://yle.fi/uutiset/3-11860402
Ylen Ykkösaamu haastatteli Yksinasuvat ry:n puheenjohtaja Raija Eevaa sekä yhteiskuntapolitiikan tutkijatohtori Tiina Sihtoa Jyväskylän yliopistosta keskiviikkona 17. maaliskuuta 2021.
https://areena.yle.fi/audio/1-50748800
Ajatuksia kaupungista - podcast kaupungin suunnittelusta, rakentamisesta, valtarakenteista ja arkkitehtuurista. Keskiviikkona 17. maaliskuuta ilmestyneessä jaksossa käsitellään yksinasumista. Yksinasuvia on Suomessa yli 1,2 miljoonaa. Helsingissäkin 49 prosenttia asuntokunnista on yhden hengen talouksia. Miten yksinasuvien suuri osuus otetaan huomioon asuntopolitiikassa? Keitä yksinasuvat ovat? Yksinasuvien tilannetta valottaa Yksinasuvat ry:n puheenjohtaja Raija Eeva.
Jakso SoundCloudissa: https://soundcloud.com/ajatuksiakaupungista/4-yksinasuvat
Yksin asuminen – pelkkää huono-osaisuutta?
Ei ole yllättävää, että yksin asuvat eivät näy korona-ajan suosituksissa, sillä yksin asumiseen liittyvät kysymykset unohtuvat usein niin politiikassa kuin julkisessa keskustelussa, kirjoittaa Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön (CoEAgeCare) tutkijatohtori Tiina Sihto Tampereen yliopiston julkaisemassa Alusta! -lehdessä.
"Yksin asumista koskeva julkinen keskustelu keskittyy usein yksin asumisen ongelmiin ja riskeihin sekä kasautuvaan huono-osaisuuteen. Yksin asuvat taloudet ovat monessa mielessä muita kotitalouksia sosiaalisesti ja taloudellisesti haavoittuvammassa asemassa (esim. Kauppinen 2014) esimerkiksi pandemian kaltaisen kriisin edessä. Yhden tulonsaajan taloudessa asumismenot vievät keskimäärin suuremman osan tuloista kuin kahden tai useamman ansaitsijan talouksissa, ja erityisesti pääkaupunkiseudulla mahdollisuudet kohtuuhintaiseen asumiseen karkaavat monen yksin asuvan ulottumattomiin.
Yksin asuvista iäkkäistä taloudellisesti haavoittuvimmissa asemissa ovat ne, joiden elämä ei ole noudattanut niin sanottua heterolineaarista elämänkulkua – esimerkiksi koko aikuisikänsä yksin asuneet; avoliitossa olleet, jotka ovat puolison kuoltua jääneet ilman leskeneläkettä; tai avioliitosta eronneet. Pienituloisilla avun järjestäminen voi olla taloudellisesti hankalaa, ja erityisen haastavaan tilanteeseen joutuvat ne, joiden rahat eivät riitä avun hankkimiseen yksityisistä palveluista, mutta joiden toimintakyky ei ole vielä niin huono, että julkisten palvelujen tarpeenarvioinnin kriteerit täyttyisivät. Puolison kanssa asuvat ihmiset puolestaan saavat usein eniten apua ja hoivaa kumppaniltaan.
Ei ole siis sinänsä ihme, että yksin asumisesta tulee ikään kuin yksi huono-osaisuuden kategoria muiden joukkoon. Väitän kuitenkin, että yksin asumiseen liittyvät ongelmat ovat osittain vajavaisen yhteiskuntapolitiikan tulosta."
Lue koko juttu osoitteessa: https://alusta.uta.fi/2021/03/10/yksin-asuminen-pelkkaa-huono-osaisuutta/
”Näiden ihmisten elämäntapa jatkuvasti sivuutetaan” – Asiantuntijat pelkäävät, että liikkumisrajoituksia säädettäessä unohdetaan yksin asuvat ja erilaiset perhemuodot
Helsingin Sanomat uutisoi 10.3.2021 Yksinasuvien tilanteesta koronarajoitusten kiristystessä:
JOPA 1,2 miljoonaa suomalaista asuu yksin. Helsingissä joka toinen kotitalous on yhden hengen talous. Joukossa korostuvat erityisesti nuoret opiskelijat ja vanhukset, joiden arkeen pandemia on vaikuttanut merkittävästi.
”Jos joudutaan siihen, että ulkona saa liikkua ainoastaan yksin tai samassa taloudessa olevien kanssa, kyllä se kertoo, että ollaan tosi pahassa tilanteessa. Tai sitten tätä ei ole mietitty loppuun asti”, sanoo Turun yliopiston professori, yksinäisyystutkija Niina Junttila.
”Totta kai virusta pitää pelätä ja tehdä kaikkensa, jotta se ei tartu. Mutta yhteenkuuluvuus ja sosiaaliset suhteet kuuluvat ihmisen perustarpeisiin.”
Täydellä eristäytymisellä on tuoreiden suomalaistutkimusten mukaan voimakkaita terveysvaikutuksia. Ennenaikaisen kuoleman riski kasvaa, samoin onnettomuuksien ja esimerkiksi syöpäsairauksien riski. Suomalaisten yksinäisyyden kokemus on voimakkaasti lisääntynyt korona-aikana. Se ilmenee väsymyksenä ja turhautuneisuutena mutta myös väkivaltana, masentuneisuutena ja myöhemmin mahdollisesti lisääntyvinä mielenterveysongelmina, Junttila luettelee.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007850511.html
Suomessa on yli 1,2 miljoonaa yksinasuvaa, mutta sitä ei uskoisi mediaa seuratessa
Näin kirjoittaa Yksinasuvat ry:n puheenjohtaja Raija Eevaa haastatellut Anna-Sofia Nieminen Journalistissa julkaistussa esseessä. Essee käsittelee yksinasumista koskevaa yksipuolista mediakuvaa ja sitä, miten vähän yksinasuminen lopulta mediassa näkyy.
"Lapsiperhe- ja pariskuntakeskeisyys ei tietenkään ole mikään koronauutisoinnin erityispiirre. Poikkeuksellinen tilanne vain toi sen poikkeuksellisen selvästi näkyviin.Kuitenkin yksinasuvia on Suomessa jo yli 1,2 miljoonaa, selviää Tilastokeskuksen tilastoista. Kymmenen viime vuoden aikana määrä on kasvanut kaikissa ikäryhmissä paitsi 45 – 54-vuotiaissa, kun otetaan huomioon ikäryhmät 16 – 24-vuotiaista ylöspäin. Lukisin paljon mieluummin analyysia siitä, miten tämä muutos vaikuttaa yhteiskuntaamme, kuin toistuvia artikkeleita siitä, että syntyvyys pitää saadaan nousuun. Samalla toivon, että yksinasuvat muistettaisiin arkisissa aiheissa, vaikka lomista kirjoitettaessa."
Pääset lukemaan esseen seuraamalla linkkiä:
1,28 miljoonaa yli 18-vuotiasta asuu yksin.
Puoli miljoonaa yksinasuvaa on työikäisiä eli 30–64 -vuotiaita.
Suomen virallinen tilasto (SVT): Asunnot ja asuinolot [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6745. 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.8.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/asas/2020/asas_2020_2021-05-20_tie_001_fi.html
Mitä yksinasuminen tarkoittaa ja millaisia haasteita siihen liittyy?
Väestötieteessä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa ei ole tarkkaa määritelmää yksinasuvista. Yleisin yksinasuvista käytetty määritelmä on tilastokeskuksen käyttämä yhden hengen asuntokunta.
(Uusimmat tilastot tullaan päivittämään syyskuussa 2022.)
YKSINASUVIEN MÄÄRÄ: (Tilastokeskus 2019)
- Yksinasuvien määrä on kasvanut jatkuvasti. Tilastokeskuksen mukaan yksin asuvien määrä kasvoi edelleen vuonna 2019. Edelliseen vuoteen verrattuna yksinasuvien määrä kasvoi noin 30 000 hengellä. Pienten asuntokuntien määrä jatkoi kasvuaan vuonna 2019. Edelliseen vuoteen verrattuna yksinasuvien määrä kasvoi 2,5 prosenttiyksikköä. Yhteensä yksiasuvia oli yli 1,2 miljoonaa, eli lähes 45 prosenttia kaikista asuntokunnista.
- Kymmenessä vuodessa yksinasujien määrä on vähentynyt ainoastaan 45–54 -vuotiaissa. Sen sijaan kaikissa muissa ikäryhmissä yksinasuminen on lisääntynyt. Erityisesti yli 65-vuotiaden ja alle 30-vuotiaiden yksinasujien määrä on kasvanut.
- Listätietoja Tilastokeskuksen sivuilta: http://tilastokeskus.fi/til/asas/2019/asas_2019_2020-05-20_tie_001_fi.html
YKSINELÄVIEN IKÄRAKENNE (Tilastokeskus 2019)
- Yksinasuminen on lisääntynyt suhteellisesti eniten alle 30-vuotiaiden keskuudessa. Vuonna 2009 alle 30-vuotiaista 20 prosenttia asui yksin, kun vuonna 2019 yksinasuvien osuus ikäryhmästä oli 27 prosenttia. Asumistuen muutos vuonna 2017 näyttää olevan yhteydessä nuorten yksin asumisen yleistymiseen, alle 30-vuotiaiden yksinasuminen kasvoi erityisesti muutoksen jälkeen.
- Yksinasuminen on edelleen yleisintä yli 75-vuotiaissa, joista melkein joka toinen asuu yksin. Suhteellisesti iäkkäiden yksinasumisessa ei ole suurta muutosta. Vuonna 2009 iäkkäiden yksinasujien osuus oli 49 prosenttia, kun vuonna 2019 ikäryhmästä 47 prosenttia asui yksin. Etenkin miesten eliniän pitenemisen seurauksena leskeksi jäädään yhä myöhemmin ja tämä vaikuttaa myös yksinasumisen suhteelliseen vähenemiseen ikäluokassa.
- Katso sivun alhaalta löytyvästä kuvagalleriasta tilastotaulukko: Asuntoväestö ja yksinasuvat iän- ja sukupuolen mukaan 2019.
- Listätietoja Tilastokeskuksen sivuilta: http://tilastokeskus.fi/til/asas/2019/asas_2019_2020-05-20_tie_001_fi.html
YKSINELÄVIEN PIENITULOISUUDESTA (Tilastokeskus 2020)
Tilastoja yksinasumisesta:
Tilastokeskus - Asunnot ja asuinolot 2020 (stat.fi)
Tilastokeskus 2019: Yksinasuminen yleistynyt etenkin nuorten ja iäkkäiden ikäryhmissä :
http://tilastokeskus.fi/til/asas/2019/asas_2019_2020-05-20_tie_001_fi.html
Suomen virallinen tilasto 2018 ) Vuosikatsaus 2017/7: Yksinasuminen vaihtelee iän mukaan:
http://www.stat.fi/til/perh/2017/02/perh_2017_02_2018-12-05_kat_007_fi.html
Talouselämä 2015: Yksin asuminen on tuplaantunut 20 vuodessa:
http://www.talouselama.fi/uutiset/yksin-asuminen-on-tuplaantunut-20-vuodessa-6240759
Väliniemi-Laurson, Jenni, Borg, Pekka & Keskinen, Vesa (toim.) (2016). Helsingin kaupungin tietokeskus. Yksin kaupungissa:
Kattava tietopaketti, jossa käsitellään yksinasumista sekä yhteiskunnallisella, rakenteellisella, taloudellisella että yksilöllisellä tasolla.
Raija Eeva (2014) Pro Gradu -tutkielma yksinasuvista: ”Vahva täytyy olla että pärjää yksin” Diskurssianalyyttinen tutkimus yksinelävistä, heidän taloudellisesta asemastaan ja diskursiivisesta vallasta Taloussanomien nettikeskustelussa.
Asuminen
Katri Backman (2015) Yksinasuvien helsinkiläisten asumispreferenssit. Pro Gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto.
"Tutkimuksen aiheena on yksinasuvien helsinkiläisten asumispreferenssit. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia yksinasuvien asumispreferenssit ovat, ja poikkeavatko ne jotenkin muiden helsinkiläisten asumispreferensseistä."
TUTKIMUSPROJEKTI: "SINKKU - Asuntomarkkinat ja asumisen preferenssit yhden hengen talouksissa". Tampereen teknillinen yliopisto aloitti syyskuussa 2012 yhteistyössä University of Georgian kanssa Suomen Akatemian rahoittaman SINKKU-projektin. Vastauksia haetaan kysymyksiin "millä tavoin eroavat yhden hengen kotitalouksien asumisen tarpeet perheiden tarpeista?", "sopivatko perheille ja pariskunnille suunnitellut asunnot sinkkutalouksille?" ja "miten demografinen muutos näkyy asuntomarkkinoissa?"
Tervo, Anne & Lilius, Johanna. Urbaanien yksinasujien asuintilatoiveita. Yhdyskuntasuunnittelun seura ry.
"Tässä artikkelissa tarkastelemme urbaanien yksinasujien asuintilatarpeita asuinympäristöjen suunnittelun kontekstissa kysymällä, mihin kaupungissa yksin asuvat tarvitsevat tilaa, missä tämä tila sijaitsee ja mikä selittää näitä asuintilatarpeita. Tavoitteenamme on tunnistaa asuintilatarpeiden taustalla olevia perusteluja ja merkityksiä, jotka ovat kaupunkimaisten asuinympäristöjen suunnittelun polttoainetta."
https://www.yss.fi/journal/urbaanien-yksinasujien-asuintilatoiveita/
Järvinen, Jutta: Näkökulmia suomalaisen yksinasujan asumisen kestävyyteen. 31.12.2015
raportti sye tkk.pdf 154 KB
Hyvinvointi ja onnellisuus
Sinkkuelämisen trendi näkyy eriarvoisuudessa - parisuhteessa elämisellä on luultua suurempi yhteys tuloeroihin
Pariutuminen ylipäätään on merkittävämpi tekijä kotitalouksien välisessä tulojen eriarvoisuudessa kuin se, kenen kanssa pariudutaan. Turun yliopiston INVEST-lippulaivahankkeessa valmistuneen tutkimuksen perusteella sinkkuuden yleistyminen on saattanut jäädä liian pienelle huomiolle eriarvoisuuskeskustelussa.
Aiemmassa keskustelussa on korostunut parisuhdevalikoitumisen, eli kumppanin valikoimisen merkitys. Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erola ja akatemiatutkija Elina Kilpi-Jakonen kävivät läpi viime vuosien tutkimusta, jonka perusteella näyttö sille on kuitenkin heikkoa.
Uusissa havainnoissa erottuvat kuitenkin sinkkuuden yleistyminen ja sinkkuuden kaaren pidentyminen.
- Tulojen eriarvoisuuden kannalta ei niinkään ole merkitystä sillä, kenen kanssa pariudutaan. Halusimme selvittää, miksi näin on. Tärkeämpää näyttäisi olevan, mennäänkö parisuhteeseen ylipäätään ja pysytäänkö siinä. Jaetun jääkaapin edut ovat tulojen näkökulmasta selvät, mutta se, kenen kanssa se jaetaan, ei juurikaan merkitse tältä kantilta, Erola sanoo.
Miesten kohdalla vahvimmin eriarvoisuuteen liittyviä tekijöitä ovat oma työllisyys sekä koulutus. Naisilla sinkkuus kuitenkin korostuu enemmän ja miehilläkin se on merkittävä selittävä tekijä.
- Olemme ehkä aiemmin hypänneet sekä tutkimuksessa että yhteiskunnallisessa keskustelussa suoraan siihen, että valmiiksi varakkaiden ihmisten pariutumisen on pakko vaikuttaa merkittävästi eriarvoisuuteen. Samalla on jäänyt huomaamatta suurempi muutos väestössä, eli sinkkuus ilmiönä ja sen mahdolliset vaikutukset eriarvoisuuteen, Erola jatkaa.
Naisten keskuudessa parisuhteen sekä työllisyyden yhteys tuloeroihin vahvistui 1990-luvun mittaan käsi kädessä. Vuosituhannen vaihteen jälkeen työllisyyden merkitys kuitenkin tasaantui, kun taas parisuhteen merkitys jatkoi kasvuaan. Koulutuksen merkitys puolestaan kasvoi hitaasti vuoteen 2005, minkä jälkeen parisuhteen, työllisyyden ja koulutuksen merkitykset ovat olleet lähekkäin.
Miesten keskuudessa muutokset eriarvoisuudessa ovat selkeässä kytköksessä muutoksiin työllisyydessä. Naisilla sen sijaan parisuhteessa eläminen oli vahvin tulojen eriarvoisuuden muutokseen liittyvä tekijä, joskin työllisyyden merkitys oli suurin piirtein samalla tasolla.
- Aiemmin on tutkittu työllistymisen merkitystä tuloeroihin. Se näkyy tässäkin, mutta pariutumisen merkitys itsessään on uusi juttu ja siinä korostuu erityisesti sukupuolten välinen ero, Erola sanoo.
Tutkimusaineisto käsitti tietoja suomalaisten tuloeroista, koulutuksesta, työllisyydestä ja vanhempien luokkataustasta vuosilta 1991-2014. Tutkimus rajattiin 35-40-vuotiaisiin.
- Tutkimus käsitti siis vain rajallisen ikäryhmän. Väestötasolla yhteys voisi olla suurempi, arvelee Kilpi-Jakonen.
Yhden hengen kotitalouksien määrä on lisääntynyt maailmanlaajuisesti. Aiemmat tutkimukset ovat esittäneet pariutumattomien olevan todennäköisemmin matalasti koulutettuja, matalatuloisia ja löyhemmin kytköksissä työmarkkinoihin.
Tulevana tutkimussuuntana voisi olla laajentaa otantaa kansainvälisemmäksi ja maihin, joissa tuloerot ovat Suomea suuremmat.
- Tässä tarkasteltiin yhtä ikäryhmää yhdessä maassa. Seuraava kysymys on, onko samanlainen mekanismi toiminnassa muualla ja onko tämä vastaavasssa roolissa tuloerojen muutokselle muualla kuin Suomessa, Erola toteaa.
Tutkimusjulkaisu SAGE Journals -sivustolla
Lisätietoja:
Professori Jani Erola
jani.erola@utu.fi
Akatemiatutkija Elina Kilpi-Jakonen
elina.kilpi-jakonen@utu.fi
Turun yliopistossa todetaan, että yksinasuvat ja yksinhuoltajat voivat huonommin verrattuna muihin.
http://blogit.utu.fi/tita/yksin-asuvat-voivat-muita-huonommin
Yksinasuminen masentaa: (HY, THL ja Työterveyslaitos 2012). Laura Pulkki-Råback ja hänen tutkimusryhmänsä havaitsi että yksinasuvilla on 80 prosenttia korkeampi riski sairastua masennukseen verrattuna ihmisiin joiden taloudessa asuu muita ihmisiä. Naisilla työttömyys, taloudelliset vaikeudet ja puutteet asuinolosuhteissa lisäsivät masennusta. Miehillä sen sijaan sosiaalisten verkostojen puute ja tyytymättömyys työpaikan olosuhteisiin liittyivät masennukseen. Lisäksi miehillä oli lisääntynyttä alkoholinkäyttöä. Näillä syillä selittyi noin puolet masennukseen johtavista tekijöistä. Osa syistä ei saatu selvitettyä, ja siinä on selvä jatkotutkimuksen tarve. Lue lisää...
Koko artikkeli on luettavissa BMC Public Health-lehden sivulla: http://www.biomedcentral.com/1471-2458/12/236
Luokkala, Kirsi, Tamminen, Nina & Solin, Pia (2018). Yksin kotona: Yksinelävien positiivinen mielenterveys ja kokemuksia yhteiskunnallisesta asemasta. Yhteiskuntapolitiikka nro 83 (2018):5-6 s.555-561.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137891/YP1805-6_Luokkalaym.pdf?sequence=1
Tutkimusartikkeli yksinasuvien positiivisesta mielenterveydestä ja kokemuksista suomalaisessa yhteiskunnassa.
Terämä, Emma, Tiitu, Maija, Paavola, Juho-Matti, Vainio, Arttu, Määttänen, Niku, Miettinen, Anneli, Kontula, Osmo & Hiilamo, Heikki (2011). Yksin osana elinkaarta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 66/2018.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161168
Valtioneuvoston selvitys yksin asumiseen liittyvistä rakenteellisista tekijöistä, sekä yksinasuvien elinoloista ja hyvinvoinnista.
Tamminen, Nina (2019). Yli miljoona suomalaista asuu yksin – asumisen murroksen vaikutuksia hyvinvointiin on tutkittu vasta vähän. THL-blogi.
Valkeinen, Tuula (2017). Yksin kotona asuvan ikäihmisen pelot ja pelkoja lieventävät tekijät. Opinnäytetyö Seinäjoen Ammattikorkeakoulu.
Helkala, Outi (2012). Vanhojen yksinasuvien naisten sopeutuminen toimintakyvyn heikkenemiseen. Sosiaalipolitiikan pro gradu-tutkielma, Tampereen yliopisto.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/83420/gradu05800.pdf?sequence=1
Hyvärinen, Hanna (2019). Onko onnea ilman perhettä ja puolisoa? Tuoreet tutkimukset avartavat perinteistä perhekäsitystä.
Terveys
Vainiomäki, Rebecca (2019). Yksinäisyyttä ja yhteenkuuluvuutta : yksinasuvien kuulumisen tunne ja onnellisuus. Sosiologian pro gradu-tutkielma. Jyväskylän yliopisto.
Tilastollinen kvarianssianalyysia käyttävä tutkimus, jossa tarkastellaan yksinasuvien kuulumisen tunnetta sekä onnellisuutta.
"Yksinelävät syöpäpotilaat saavat lievempää hoitoa" kirjoitti ruotsalainen Vårdfokus-lehti 1.6.2012. Tutkijaryhmä Uppsalassa selvitti, mikä vaikuttaa hoitopäätöksiin paksusuoli- ja peräsuolisyöpäpotilaiden kohdalla. Yksinasuvat potilaat saivat harvemmin yhdistelmä-sytostaatti- ja kirurgista hoitoa ja kuolivat neljä kuukautta aikaisemmin kuin kumppanin tai lapsen kanssa asuvat. Syy yksinelävien saamaan lievempään hoitoon oli, että lääkärit pelkäsivät että yksinelävät potilaat saisivat komplikaatioita puuttuvan sosiaalisen tuen takia. Lääkäri Nina Cavalli-Björkman:in väitöskirja Factors influencing selection of treatment for colorectal cancer on luettavissa netissä:
https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:514850/FULLTEXT01.pdf
Yksin elävillä naisilla ja miehillä on eniten terveysongelmia. Tieto selviää lääketieteen lisensiaatti Kaisla Joutsenniemen Kansanterveyslaitoksella vuonna 2007 tehdystä väitöskirjasta, jossa huomattiin että asumismuoto on vahvasti yhteydessä huonoon terveyteen ja kohonneeseen alkoholin- kulutukseen. Väitöskirjaa koskeva uutinen:
https://www.kaleva.fi/vaitos-avioliitto-terveellisempaa-kuin-yksin-elami/2398498
Väitöskirja: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/20325
Tamminen N, Kettunen T, Martelin T, Reinikainen J & Solin P (2019) Living alone and positive mental health: a systematic review. Reviews, 8, 134.
https://systematicreviewsjournal.biomedcentral.com/articles/10.1186/s13643-019-1057-x
Salonen, Heli (2020). Yksinasumisen ja sosioekonomisen aseman yhteys vältettävissä oleviin sairaalahoitojaksoihin ikääntyneillä. Helsingin yliopisto.
Työttömyys
Työttömyys ja yksinasuminen asuvat kaksi kertaa useammin saman katon alla kuin työttömyys ja kaksinasuminen.
Yksinasuvien työttömyydestä ei ole ollut valmiita tilastoja. Yhdistys pyysi marraskuussa 2015 Tilastokeskuksesta tietoa asiasta. Kaisa-Mari Okkonen koosti työttömyystilaston perhetyypeittäin (taulukko sivun kuvatiedostoissa). Tiesimme, että yksinasuvien työttömyyden täytyy olla suhteellisesti korkeampaa kuin muissa perhetyypeissä, koska heidän köyhyytensä on niin yleistä. Luvut ovat kuitenkin hätkähdyttäviä. Miksi työttömien joukossa on lähes kaksi kertaa enemmän yksinasuvia kuin perheellisiä aikuisia? Onko työmarkkinoilla ikäsyrjinnän lisäksi myös yksinelävien syrjintää? Yksinasuvien osalta tämä merkitsee korkeiden elinkustannusten takia räikeää yhdenvertaisuuden puutetta, joka ajaa yhä useamman yksinasuvan asumistuen ja toimeentulotuen hakijoiksi.
Sanni Harju (2015). Yksinasuvien työttömien köyhyys. Kertomuksia osallisuudesta ja osattomuudesta. Tampereen yliopisto. Sosiaalityön Pro Gradu -tutkielma.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/97255/GRADU-1433248099.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Toimeentulo
Artikkeli Palkansaajien tutkimuslaitoksen Talous ja yhteiskunta -julkaisussa 4/2015: "Yksinasuvat ovat muita kotitalouksia heikommassa asemassa sosiaalisten riskien kohdatessa. Lisäksi yksinasuvien elinkustannukset ovat suhteessa suuremmat kuin suurempien kotitalouksien. Asumisen tuissa ja toimeentulotuessa huomioidaan yksinasuvien heikompi asema korkeampina normeina. Yksinasuvien toimeentuloturvaa ja sen riittävyyttä eri elämäntilanteissa tarkastellaan artikkelissa esimerkkilaskelmien kautta vertaamalla käytettävissä olevia tuloja kohtuullisen vähimmäiskulutuksen viitebudjettiin. Erityisesti yksinasuvien työttömien ja opiskelijoiden perusturvan taso on matala ja riittää kattamaan vain noin kaksi kolmannesta mainitusta viitebudjetista."
Susanna Mukkila, Pasi Moisio ja Jussi Tervola: Perusturvan riittävyys yksinasuvilla (s. 36-41):
https://labour.fi/wp-content/uploads/2020/02/ty42015.pdf
Anita Haataja: "Yksin asuvana EU:ssa - taloudellinen riski vai mahdollisuus?" Kelan tutkimusosaston kirjassa Eurooppalaiset elinolot, toimittanut Mikko Niemelä ja julkaistu 2014. Kirja on luettavissa tässä:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45396/Eurooppalaiset_elinolot.pdf?sequence=4
Ahti, Miro (2015). Asumistuen tulorajojen vaikutus yksinasuvien verotettaviin tuloihin. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/148873/muistiot_43.pdf
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2017). Perusturvan riittävyys ja köyhyys 2017. Julkaisussa: Tutkimuksesta tiivisti 31.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135425/THL_2017_TUTI031_SST4.pdf?sequence=1
Raportissa tarkastellaan perusturvan tasoa ja köyhyyttä väestöryhmittäin. Raportissa yksinasuvat on eritelty omaksi väestöryhmäkseen, mikä antaa tietoa esimerkiksi yksinasumiseen liittyvistä taloudellisesta riskeistä ja niiden suurusta suhteessa muihin kotitalouksiin.
Carlson, Matilda (2010). Tarinoita yksinasuvien naisten köyhyydestä. Koettu köyhyys marginalisaation kautta tulkittuna. Sosiaalipolitiikan pro gradu-tutkielma. Tampereen yliopisto.
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/81281/gradu04067.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Pro gradu-tutkielma, jossa selvitetään narratiivisen analyysin keinoin yksinasuvien naisten kokemuksia köyhyydestä.
"Perheettömät miehet saavat töitä Suomessa huonommin kuin muissa EU-maissa". Perheellisillä suomalaismiehillä ei työnsaannissa ole ongelmia" kerrottiin Yle uutisten nettisivulla 26.6.2007. EU-kommission tilastojen mukaan työllistyivät 25-49 -vuotiaat yksinelävät suomalaiset miehet huonoiten heti bulgaarimiesten jälkeen. Syy tähän ei tiedetä. Tarjolla on vain arvailuja. Perheellisistä miehistä oli töissä vuonna 2007 yli 90 prosenttia.
Lue lisää...Perheettömät miehet työllistyvät Suomessa huonosti | Yle Uutiset
Kartoitus yksinelävien hyvinvoinnista: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijat T. M. Kauppinen, T. Martelin, K. Hannikainen-Ingman ja E. Virtala julkaisivat Yksin asuvien hyvinvointi. Mitä tällä hetkellä tiedetään? Kirja on kooste siitä mitä tiedämme yksinelävistä tällä hetkellä (Työpaperi 27/2014). Kirja löytyy tästä:
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116768/URN_ISBN_978-952-302-266-9.pdf?sequence=1
Linnanvirta, Suvi (2014). Yksin asuvien kansaneläkeläismiesten taloudellinen ja sosiaalinen turva. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 130.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/135846/Tutkimuksia130.pdf?sequence=4
Ahonen, Kati & Bach-Othman, Jarna (2009). Vanhuusköyhyyden jäljillä– kotitalouden rakenteen merkitys sukupuolten välisiin köyhyysriskieroihin kahdeksassa EU-maassa. Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2009:8.
Hannele, Sauli (2013). Naisten ja miesten tuloerot erilaisissa kotitalouksissa. Teoksessa: Pietiläinen, Marjut (toim.) Työ, talous ja tasa-arvo. Helsinki: Tilastokeskus.
Yksinasuminen ja Yksinasuvat ry mediassa
Aamulehti 14.5.2020 Mielipidekirjoitus: Yksinasuvat jäävät piiloon koronakriisissä:
https://www.aamulehti.fi/a/263726aa-d55e-4387-b074-3a78ebc76d0b
Keskisuomalainen 2019: Joonas Köntän (Kesk.) mielipidekirjoitus "Sinkkujen syrjintä lopetettava!":
https://blogit.ksml.fi/joonas-kontta/sinkkujen-syrjinta-lopetettava/
Kaupunkimedia aamuset 2018: Kuukauden nainen: Yksineläjien puolustaja (haastattelussa Raija Eeva):
https://aamuset.fi/artikkeli/4032888/Kuukauden+nainen+Yksinelajien+puolustaja
Yksinasuva, äänestätkö perheellistä vai yksinasuvaa? 8.4.2017
https://yle.fi/uutiset/3-9550394
Turun Sanomat 2017: Yksinasuvien asiat esille kuntapolitiikassa:
https://www.ts.fi/lukijoilta/3451340/Yksinasuvien+asiat+esille+kuntapolitiikassa
Helsingin sanomat 2017: Vanhanpiian vero poistui vuonna 1975, mutta sinkkuja sorretaan yhä yhteiskunnassa – ”Maksoin yhden hengen lisää matkasta, mutta jouduin silti jakamaan huoneen”:
https://www.hs.fi/elama/art-2000005382373.html
YLE 27.8.2014: Yksinasuva - miten selviät asumiskustannuksista?
https://yle.fi/uutiset/3-7435661
YLEn Aamu 29.11.2018: Yksinasuminen - ongelma vai ei?
https://areena.yle.fi/1-50023137
Olemmeko sinkkuja, vanhoja piikoja vai ihan tavallisia yksinasuvia?
https://www.hs.fi/elama/art-2000005382373.html
Puheenjohtaja Pirjo Lehtosen haastattelu 5.10.2015 Yleisradio.
Turun sanomat 2014: Turkulainen Raija Eeva palkittiin työstään yksinelävien hyväksi:
Puuttuuko sivuilta tutkimustietoa? Kerro siitä meille. Tutkimustietopankkimme täydentyy jatkuvasti. Otathan meihin yhteyttä, mikäli tiedät yksinasumista koskevasta tutkimuksesta, artikkelista tai uutisesta, jota ei löydy vielä sivuiltamme.
Yhteystiedot:
sähköposti: info(at)yksinasuvat.fi
puhelin: 045 805 2324